))
Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin. Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10. Tuottajana Maija Kaipainen.
Keskustelemme vieraidemme kanssa työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta. Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa: - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337 - Instagram: @filosofian_akatemia - Twitter: @filosofianakate
Tiedetuokio kertoo tieteen arkipäivästä ja uusista tutkimustuloksista.
Roope ja Miko puhuvat siitä mitä on olla tietämättä. Yhteydenotot: eimetiedeta@gmail.com
Mitä Suomi tekee Marsissa? Kuka vei Einsteinin aivot? Miten romanialaisesta ruhtinaasta tuli vampyyri? Yle Kioskin tiedetoimittaja Henry Tikkanen kaivaa esiin tieteen unohdetut sankarit, omituiset kuolemat ja uskomattomat sattumukset. Tiedetrippi-podcastissa kuulet dramaattisista tapahtumista tunnettujen asioiden taustalla. Sarja yhdistää uudella tavalla kuunnelmaa ja tiedejournalismia.
Tiedepodcastit kertovat isoja ja pieniä asioita tieteestä ja sen reunoilta. Tiedeykkönen Extraa toimittavat Leena Mattila, Jaana Sormunen, Teija Peltoniemi ja Jussi Nygren. Tuottaja Maija Kaipainen.
T
Tiede, Rakkaus, Vallankumous
1
Miksi tietotyötä ei kannata mitata työajalla? – Joonas Kiminki
48:01
48:01
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
48:01
Mistä tietotyön tulokset syntyvät, ja miksi työaika ei ole niihin paras mittari? Kuinka on mahdollista, että yrityksen laiskin ihminen on samalla yrityksen tuottavin työntekijä? Jaksossa Tytti Kokko käy keskustelua oman esihenkilönsä, kokeneen johtajan Joonas Kimingin kanssa. Joonas avaa kokemuksiaan siitä, miten työntekijän suoritusta kannattaa mi…
T
Tiedeykkönen
1
Miljardöörien avaruuskilpa kiihtyy – nyt Elon Musk vastaa Bezosin ja Bransonin haasteeseen
48:58
48:58
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
48:58
Syyskuun 15. päivänä SpaceX laukaisee ensimmäiset turistinsa avaruuteen ja jättää viime kesänä lentojaan tehneet miljardöörit Richard Bransonin ja Jeff Bezosin kauas varjoonsa. Varsinainen avaruusturismin aika alkaa vasta nyt.Siinä missä kesän lennoilla alukset vain piipahtivat avaruuden puolella ja palasivat saman tien takaisin Maan kamaralle, Spa…
T
Tiedeykkönen
1
Vaihdetaanko labrojen poistogeeniset hiiret suomalaisiin, joilla on vastaavat sammuneet geenit?
48:00
48:00
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
48:00
Voidaanko tutkimuksissa käytetyt poistogeeniset hiirimallit vaihtaa suomalaisiin, joilla on sammuneita geenejä? Entä mikä tekee suomalaisten geenivaroista luonnonvaran? Suomalaisten eksoottisesta perimästä löytyy sammuneita geenejä helpommin kuin monista muista. Kaikissa ihmisissä on sammuneita geenejä, mutta suomalaisten väkimäärää ja geeneettistä…
T
Tiede, Rakkaus, Vallankumous
1
Mitä panttivankineuvotteluista voi oppia työelämän haastavia keskusteluja varten? – Helena Åhman
59:28
59:28
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
59:28
Mitä ihmiselle tapahtuu paineisissa keskustelutilanteissa, ja miksi keskustelut yleisimmin epäonnistuvat? Mistä taidoista keskusteluälykkyys koostuu, ja miten hyödyntää niitä työyhteisössä? Tytti Kokon vieraana on työpsykologian tohtori, palkittu kirjailija, puhuja ja mm. FBI:n ja CIA:n entisiltä panttivankineuvottelijoilta oppia hakenut Helena Åhm…
T
Tiedeykkönen
1
Söderfjärdenin meteoriittikraatterin uusi sedimenttikivilöytö avaa törmäyksen syntyä yli 500 miljoonan vuoden takaa
48:41
48:41
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
48:41
Vaasan lähellä sijaitseva Söderfjärdenin törmäyskraatteri on Suomen parhaiten säilynyt meteoriittikraatteri ja se on lähes alkuperäisessä asussaan. Onko kysymyksessä siis Suomen kaunein meteoriittikraatteri? Nykyään noin kuusi kilometriä halkaisijaltaan oleva entinen merenlahti on vaikuttava peltoaukea, jota kraatterin reunat ympäröivät. Juuri etel…
T
Tiede, Rakkaus, Vallankumous
1
Mikä merkitys tunteilla on työelämässä? – Iida Mäkikallio
1:06:04
1:06:04
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
1:06:04
Tässä jaksossa puhutaan tunteista ja tunnetaidoista työelämässä. Miksi tunteita ei voi sivuuttaa, kun halutaan luoda toimivia organisaatioita? Mitä paljon puhuttu psykologinen turvallisuus tarkoittaa, ja mikä merkitys siinä on yksilön tunnetaidoilla? Luvassa on avointa ja elämänmakuista keskustelua, kun Tytti Kokon vieraaksi saapuu psykologi ja tun…
T
Tiedeykkönen
1
Antiikin Roomassa luotiin esikuva etelä-eurooppalaisen miehen ulkonäölle ja naisten hiuksilla tehtiin politiikkaa.
47:04
47:04
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
47:04
Muinainen Rooma oli suuri valtakunta, jonka voima kesti pitkään. Yksi Rooman perinnöistä on vaikutus sekä miesten että naisten ulkonäköön, tosin tulkintoja ulkoisesta olemuksesta oli monenlaisia. Siinä missä gallialaiset olivat kampaamattomia barbaareja ja germaanit leikkaamattomia, roomalaiset luottivat kohtuuteen ulkonäön hoidossa. Naisten ja mie…
Nykykäsityksen mukaan oli vain pienestä kiinni, että kuu ja maa törmäsivät toisiinsa yli neljä miljardia vuotta sitten. Nyt maa ja kuu ovat toisilleen kuin vanha aviopari, ne ovat vaikuttaneet toisiinsa koko pitkän yhteisen historiansa ajan. Jos onnekasta törmäystä ei olisi tapahtunut, maapallolla tuskin olisi elämää. Kuu on muokannut olosuhteita m…
T
Tiedeykkönen
1
Vallanhimostaan ja dramaattisista elämänvaiheistaan kuuluisa Kleopatra oli kielitaitoinen ja kaikin puolin sivistynyt hallitsija
46:06
46:06
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
46:06
Vuonna 51 eaa valtaan noussut kuningatar Kleopatra VII oli legenda jo eläessään. Se kuva, mikä jälkipolville on säilynyt Egyptin hallitsijattaresta, on luotu roomalaisten miespuolisten historiankirjoittajien toimesta. Kun tässäkin tapauksessa historiankirjoitus oli voittajien historiaa, roomalaishistorioitsijat loivat Kleopatrasta kuvan viekkaana v…
T
Tiedeykkönen
1
Suomi on superlaskennan suurvalta – Kajaaniin tulee eräs maailman äreimmistä tietokoneista
49:02
49:02
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
49:02
Suomen supertietokoneista vastaava CSC Tieteen tietotekniikan keskus on rakentamassa parhaillaan erästä maailman tehokkaimmista tietokoneista Kajaanissa sijaitsevaan konesaliinsa. Supertehokas uusi bittimurskaaja on saanut nimen Lumi, ja se tulee yhteiseurooppalaisen EuroHPC -konsortion käyttöön, eli useampi muukin maa jakaa laitteen kapasiteettia.…
T
Tiedeykkönen
1
Älykkyyttä on testattu jo yli sata vuotta - yksi älykkyyden muoto perustuu intuitioon, eikä sitä voi mitata testeillä
49:19
49:19
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
49:19
Älykkyys on psykologian vanhimpia tutkimusalueita, mutta älykkyyden määritelmästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Älyä eli kognitiivistä kyvykkyyttä mittaamaan on kehitetty erilaisia testejä, joita käytetään esimerkiksi työnhakijoiden testauksessa tai vaikka armeijan sisääntulotarkastuksessa. Älystä puhuminen herättää ihmisissä ristiriitaisia tunte…
T
Tiedeykkönen
1
Työmuistin kehitys heijastuu koulumenestykseen — matematiikan oppimisvaikeus on yhtä yleinen kuin lukihäiriö
48:56
48:56
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
48:56
Alakouluiässä lapset ovat yksilöllisesti hyvin eri vaiheissa työmuistin ja aivojen kypsymisen suhteen, mikä vaikuttaa koulumenestykseen. Toiselle koululaiselle kertotaulun opettelu tai useiden ohjeiden sisäistäminen voi olla vielä ylivoimaista, kun toinen oppilas jo suoriutuu samoista tehtävistä nopeasti.Neurotieteen tutkija Virve Vuontela Aalto yl…
T
Tiedeykkönen
1
"Tarpeeksi voimaa, niin flyygelikin lentää" - taitolentäjä kiitää fysiikan lakien rajamailla
49:27
49:27
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
49:27
Perjantaina 6. elokuuta Helsingin luona Kaivopuiston päällä on suuri lentonäytös. Ilmassa on monenlaisia lentolaitteita, jotka tekevät ohilentoja ja erilaisia kiemuroita taivaalla.Tavanomaista ilmavampi Tiedeykkönen porautuu lentonäytöksen kunniaksi taitolentämisen maailmaan. Miten lentokonetta voi vempautella lähes mahdottomalta näyttävällä tavall…
Kiitos
T
Tiedeykkönen
1
Ihmisen evoluutio jatkuu - sosiaalinen ympäristö teki ihmisaivoista ylivertaiset
49:03
49:03
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
49:03
Ihmisen kehitys ei suinkaan pysähtynyt siihen, kun homo sapiens laji kehittyi noin 300 000 vuotta sitten. Evoluutio jatkuu. Luonnonvalinnan periaatteiden mukaisesti ne yksilöt, jotka parhaiten sopeutuvat tiettyyn ympäristöön, selviytyvät ja saavat muita enemmän jälkeläisiä. Piirteet, jotka liittyvät parempaan selviytymiseen, yleistyvät väestössä.Ih…
T
Tiedeykkönen
1
Homo sapiensin mutkikas evoluutio - meillä on kirjava joukko sukulaislajeja
49:00
49:00
나중에 재생
나중에 재생
리스트
좋아요
좋아요
49:00
Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka …
